Koirarannalla

Päättettiin naapurin kanssa lähteä viettämään kesäpäivää koirarannalle. Oli kyllä vähän pilvistä ja tottakai koirarannalla tietysti tuulee, siellä tuulee aina :D Mutta oli ihan kiva kun kakarat pääsivät sinne purkamaan energiaa ja tykkäsivät kovin olla vedessäkin. Kovin vaan oli vauhtia ja vaarallisia tilanteita, ettei kamera tahtonut pysyä perässä ja loppujen lopuksi sai ilmeisesti hiekkaa itseensä kun rupesi oikuttelemaan :/ Toivottavasti sen saa putsattua/korjattua ettei nyt ihan vajaa puolen vuoden käytön jälkeen hajoaisi...

Otettiin siinä sitten vähän erillaisia pikku treenejäkin kun olin ottanut namipaloja mukaan. Ensinnäkin saivat vähän aivotyöskentelyä, kun heitin namipaloja puskiin ja lapsoset sitten oikeinkin hienosti niitä sieltä etsivät. Myös sivulle tuloa ja paikalla makuuta treenattiin, paikalla makuuta varsinkin silloin kun toisia koiria tuli lähelle. Remppu-mies nyt tietysti oli oikein nätisti maassa ja vähän nyt pöhisi, mutta likalla oli vähän vaikeuksia ja pienen pientä malttamattomuutta :P Propsit silti molemmille siitä että pysyivät kyllä siinä vieressä. 

Kivaa oli ja me immeiset sitten käytiin vielä täyttämässä mahamme teboililla :) Nyt kaikki väsyneitä!

Dakotan arkitottistreenit vol. 3

Noniin nyt oli meille tokat treenit ja meni huomattavasti paremmin kuin ensimmäisellä keralla :D Dakota alkoi pikkuhiljaa ymmärtämään, että sinne ei mentykkään leikkimään niiden muiden koirien kanssa.
Tällä kertaa treenailtiin lisää paikalla istumista, paikalla makaamista ja niin että oli välillä häiriötekijöitä kuten vinkulelu tai ihminen. Dakota suoriutui muuten hyvin, mutta kun vinkulelu heitettiin viereen olisi se ollut kiva mennä siitä ottamaan itselle. Kyllä Dako senkin pian hoksasi ettei lelu hänelle kuulu. Ihmiset eivät kiinnostaneet Dakoa, toiset koirat välillä. Hyvin tuo silti osasi nuo paikalla olot.
Uutena juttuna otettiin seisominen ja perusasento eli vierelle tulo. Seisomista ollaan Dakon kanssa harjoiteltu aikoinaan näyttelyitä varten, mutta oli kyllä unohtunut vallan. Sivulle tuloa ollaan myös jo etukäteen harjoiteltu ja sen Dako osasi nyt hienosti :) Välillä vaan pylly sillä tahtoi vääntyä liikaa puolelta toiselle, mutta siihenkin mamma oppi niksin miten estää tuo.
Lopuksi otettiin vielä luoksetuloja "ihmismuurien" välistä. Dako tulee hienosti luokse, mutta joka kerta sen oli juostava yksi rallikierros ennen kuin antoi ottaa kiinni. Olisi kiva jos joskus luoksetulo päätyisi sivulle, mutta senhän takia treeneissä käydäänkin ja pyritään uusiin tavotteisiin :) Kivat treenit oli ja ilma oli mitä mainioin! Kuvamateriaaliakin saatiin joten tässäpä niitä sitten:

Aloitus :)

Katsekontakti

Katsekontakti

Perusasento/Sivulle tulo

Perusasento/Sivulle tulo - Palkkaus

Paikalla istuminen

Seisominen

Paikalla makuu

Paikalla makuu - palkkaus

Dakon kävelytreeni ja kickbike-lenkki

Oltiin kauniin kesäpäivän kunniaksi naapurin kanssa pienellä lenkillä koirien kanssa. Treenasimme Dakon kanssa hihnakäveylyä. Teinpä sitten niin että aloin pitämään Dakoa itseni takana ja aina kun yritti tulla ohitseni, tönäisin sitä jalalla ja sanoin ei. Tai sitten kuljin pitkin talojen seinustoja ettei Dako päässyt ohitseni. Vielä kun aurinko paistoi kivasti ja väsytti Dakoa niin loppumatkasta se kulki kauniisti minun takana koko ajan ja hihna oli löysänä. Demo nyt kulki niin kauniisti naapurini kanssa ja ovat kyllä sellainen pari, kun voisivat vaan yhdessä ihastella perhosia ja katsella maisemia :D
Itselle oli paljon selkeämpää se että koira kävelee takana, koska silloin hihna on löysällä ja pystyn paremmin kontrolloimaan milloin koira tekee väärin ja siten korjaamaan asian. Sisäinen buddhanikin pysyi paljon paremmin läsnä kun vain korjasin Dakon virheen sen koittaessa mennä edelleni. Jos siis antaisin Dakon mennä edellä, niin kultaista keskitietä ei tahdo löytyä kun hetken se kävelee hihna löysällä ja sitten taas koittaa vetää ja nurmikoilla vetää hajujen perässä niin se on sitten vaan yhtä hihnan rykimistä tuotamatta mitään hyvää tulosta. Demon kanssa onkin helpompi kun se ei vedä kuin välillä ja silloin riittää ettää nykäisee hihnasta niin kulkee taas nätisti. Mutta kai sekin jokaisen makuasia miten opettaa koiransa kävelemään. Jotkut takana, jotkut vierellä, jotkut edessä ja jotkut menee miten sattuu vetäen ja sohlaten puolelta toiselle :) Mutta näin meillä yritän nyt saada meidän lenkkeilystä mielyttävämpää.

Tämä oli tyyli jolla mentiin

Myöhemmin päätin lähteä vielä Dakon kanssa kickbike lenkille. Hienoa oli taas päästä menemään ja Dakokin nautti kun pääsi oikein purkamaan energiaa. Oli siinä muutama häiriötekijäkin, kuten yhtäkkiä edestä juokseva rusakko ja vieressä oleva kissa. Pikkuisen oli siinä mammalla usko koeteuksella, varsinkin kun rusakko ampaisi edestä ja liina vielä siinä hötäkässä meni osittain renkaan alle. (Niin miten olisi se adapteri?) No selvittiin hengissä perille, mutta lisää harjoitusta kyllä tarvitaan. Onneksi meillä on nyt kolme väsynyttä raatoa kotona odotellen huomisia Dakon arkitottis-treenejä :)

Dakotan arkitottistreenit vol. 2

Päästiin Dakon kanssa nyt sitten toisiin treeneihin ja voi kauheata... Oli neiti sitten kyllä niin innoissaan ettei meinannut mistään tulla mitään. Nameja alkoi sylkemään pois ja kiinnostui vain toisista koirista. Noh, saatiin onneksi kaverilta Musch-makkaraa jolla jotenkin sain jotain kontaktia Dakoon.

Ensin otettiin ohitustreenejä. Dako oli ihan hämillään, ei ottanut kontaktia ollenkaan, sylki nameja ja riekkui hihnassa. Ei ollut kuitenkaan niin kiinnostunut ohitettavista koirista. 

Siitä siirryttiin autoille ja katsottiin, kuinka koirat tulivat autosta ulos ja menivät takaisin autoon. Siinä Dako oli nätisti. Hiukan yritti tulla ennen aikojaan, mutta muuten oli oikein nätisti.

Siitä mentiin takaisin kentälle piiriin, jossa harjoiteltiin ensin kontaktin ottamista. Dakota suoriutui hyvin ja kokeilin naksutintakin. 

Toiseksi otettiin istumista ja paikalla istumista. Siinäkin Dako totteli suht hyvin, vaikka välillä katse herpaantui jonnekkin muualle. 

Kolmanneksi otettiin maahan menoa ja paikalla makuuta. Siinä Dakota oli hyvä :) Oikein hyvin pysyi maassa ja paikoillaan kun mamma otti muutaman askeleen taaksepäin ja palasi takaisin.

Neljänneksi otettiin toisten välistä kiemurtelua. Siinä Dakolla meni aluksi hyvin, mutta lopussa kiinnostus herpaantuin ja en saanut sitä takaisin. Sisäinen buddha oli kyllä välillä ihan jossai hukassa :O arrggghh...

Viimeiseksi teimme vielä luoksetulon "koiramuurien" välistä. Dakota ei kiinnostunut muista koirista ja juoksi suoraan luokseni, mutta eipäs antanutkaan ottaa kiinni. Juoksi siinä sitten muutaman ilorallin antamatta ottaa kiinni kunnes vihdoin tuli eteeni makaamaan ja sain otettua sen kiinni. Noh, sellaiset oli ekat treenit... Vähän nyt jos mammalla oli adrenaliini korkealla ja sisäinen buddha hukassa, mutta toivottavasti viimeisellä kerralla ei olisi ihan tuommoista :D Tuossa vielä vanhoja kuvia Dakotan opeista :P

Dakota - Paikalla makuu

Dakota - Paikalla istuminen

Kipeä ja energia = EI HYVÄ!

Joo olempa tässä itse ollut viikon kipeänä ja voin vain kertoa kuinka kamalaa on ollut. Ihan jo tämä kipeänä oleminen on kamalaa, mutta kahden koiran tylsyys se vasta onkin kamalaa. Itse kun makaat vain sängyn pohjalla toivoen ettei sieltä tarvisi nousta mihinkään niin jollain on pissahätä tai jano tai nälkä tai muuten vaan vingutaan kun on tylsää. Avokkikin oli reissun päällä, niin kipeänä oli sitten hoidettava koiratkin. Joka kerta kun käänsin vain kylkeä Demo alkoi heiluttaa häntää ja tuli sängyn viereen vinkumaan. Todella raskasta...

No Demo olikin siinä yhden yön hoidossa, joten sai sen siitä häiriköimästä. Ja olisin sen jo aikaisemminkin voinut viedä, mutta ei se nyt tietenkään edes juolahtanut mieleeni. Helpompaa oli yhden koiran kanssa, huomattavasti helpompaa. Avokki oli lauantaihin saakka reissussa ja sunnuntaina päätti lähteä rullaluistelemaan Dakon kanssa. Puoli tuntia olivat poissa ja molemmat tulivat kotiin ihan läkähtyneinä. Avo sanoi, että Dakolla oli ollut niin kova vauhti päällä ettei hänen tarvinnut tehdä pahemmin mitään :) Eli pikkasen oli vissiin energiaa pakkautunut tuohon pieneen huskyyn. Kiitos avokille kun jaksaa auttaa <3

Kyllä tämä tauti jo nyt alkaa pikkuhiljaa olemaan viimisillä hetkillää (toivottavasti ainakin) ja luulen että loppuviikosta saamme alkaa elää normaalia elämää :) Dakon kanssa meillä olisi ainakin tiistaina arkitottis-treenit Ulvilan Palveluskoirilla, joten toivottavasti päästäisi niihin. Ensimmäinen kerta oli jo viime tiistaina, jonka jouduimme jättämään väliin, mutta se oli lähinnä sellainen "juttelukerta". Seuraavalla kerralla olisikin sitten jo kunnon treeniä. Parempi olisi että päästäisi sinne. Pääsen sitten kertomaan miten meni tuon huligaanin kanssa ;)

Lumet suli!

Niin siinä kävi, että lumet suli ja kickSparkin aika oli ohitse. Noh, talvi se tulee taas loppuvuodesta :) Nyt päästäisi ottamaan taas potkupyörä käyttöön. Muutaman kerran sillä sitten tuli potkuteltua, mutta piti se niin jäätävää meteliä ettei sillä kauheasti viitsinyt kuitenkaan potkutella :/ Aloimpa miettimään kunnon kickbikea.. Ja kun jotain alan haluamaan, niin pakko on hankkia. Joten siinä sitten joku ilta laitoin tilaukseen kickbike freeriden. Enpä ole tuotakaan sitten yhtään katunut ja sepä oli vielä tarjouksessa joten paras, parempi, parhain idea! :D

Punainen kickbike saapui n. viikon kuluttua matkahuoltoon ja tottakai oli sadepäivä joten en sitä sitten heti päässyt kokeilemaan. No olipa aikaa kasailla sitä, kun ei se aluksi niin helppoa sitten ollutkaan, kun paketista puuttui jotain todella olennaista. Nimittäin ohjeet! Netistä sitten sain ohjeet ja jo alkoi tapahtua. Seuraavana päivänä pääsinkin kokeilemaan pyörää ja rakastuin heti. Ei ollut ollenkaan niin heppoinen kun olisi luullut. Ainut minkä kyllä siihen haluan on liinoille tuo adapteri, ettei mene liinat pyörän alle. Liinoista puheen ollen, täytyi myös laittaa tilaukseen kahden koiran liinat ja seisinki. Ensin ajattelin tehdä itse, mutta nopeempaa ja samalla rahalla sain sitten tilattua Cani´n care:sta. Kyllä niitä liinoja sitten kerkeää myöhemminkin opettelemaan :P

Kun liinat ja seisinki tulivat, helpottui meidän treenit aika paljonkin kunnon vehkeillä. Ja nyt on mamma tyytyväinen :) Vaikka Demolla on kyllä selviä vaikeuksia pysyä Dakon vauhdissa, mutta täytyy vaan opettaa Dakoa menemään rauhallisemmin. Kestääkin sitten pidemmän matkan kun ei heti juokse itseään piippuun saakka. Nyt voinkin sitten kertoa seuraavaksi kickbike-treeneistä ja Dakotan kanssa alkavasta arkitottiksesta, siihen saakka adios!

Kickbike

Vetoliina kahdelle koiralle

Seisinki