Onpas tämä kirjoittelu saanut oikein kunnon erätauon! Jotenkin ei vaan tahdo päästä aloilleen vain kirjottaakseensa. No mutta viime kirjoituksesta on tosiaan yli vuosi, joten eiköhän taas aloiteta elvyttämään tätäkin blogia. Joka muuten saikin uuden nimen ja osoitteen :)
Eli mitäs on vuoden aikana tapahtunut? No kuten olette saattaneet huomata, lauma on saanut vahvistusta. Lokakuussa meille kotiutui Norjan tuonti Perdita, tuttavallisemmin Dita. Tyttö oli tuotu Norjasta sisaruksineen Suomeen josta sitten Kennel Vauhtitassu myi näitä eteenpäin. Ja eihän meille edes pitänyt tulla uutta. Asuimme vielä pienessä kerrostaloyksiössä(hakusessa kyllä omakotitalo),mutta mistään ei ollut vielä tietoa.
Ystäväni ja hänen ystävänsä kävivät pohjoisissa tuoden tullessaan pari karvaista ystävää. Tulipa siinä itsellekin pienoinen penne-kuume ja kuinkas ollakkaan, yksi sisaruksista etsi vielä kotia..! Mutta eipä ollut meillä kotia johon olisimme voineet uuden tulokkaan hyvillä mielin ottaa. Aikani katselin ilmoitusta kunnes se poistui. Noh, ei ollut sitten sen aika. Siinä kuukauden kuluttua satuin katselemaan uudelleen Vauhtitassun sivuja ja huomasin että Perdita etsi uudelleen kotia. Siinä vaiheessa olimme jo alkaneet saamaan asuntoasioita järjestykseen ja yhtäkkiä palaset vain loksahti paikoilleen. Laitoin viestiä Perditasta, tyttö varattiin minulle, lähdimme työkavereiden kanssa hakeman sitä Kuusamosta(joka onkin sitten aivan oma stoorinsa),sain 5kk ikäisen sudenpennun ja vietimme seuraavat 2kk totutellen kaikkiin ja kaikkeen päästäksemme täydellistä hipovaan lopoutulokseen!
Sanoisiko että olen niin ylpeä itsestäni huomatessani miten arasta kaikkea pelkäävästä tarhakoirasta on kuoritunut sosiaalinen, reipas ja herttainen vain olemalla itse määrätietoinen ja kärsivällinen :) En voisi parempia koiria enää itselleni toivoa <3
Valjaissa Dita toimii hyvin Dakon kanssa. Suuntia on opittu, joskin kyllä on vielä parantamisen varaa ja autojen ohitukseen on jo alkua paremmin totuttu. Isoimmat rekat ja traktorit saavat vielä tytön tekemään äkkinäisiä liikkeitä mihin sattuu, mutta muuten menee hyvin. Viime talvena melko paljon mentiin kicksparkin kanssa ja muutaman kerran oli kavereiden kanssa yhteistreenejä, jolloin ajattelin kyllä kuolevani oli se sen verran hasardia menoa :'D Keväällä ja syksyllä mennään rollaattorilla. Jopa mieskin on innostunut vetotouhuista ja on käynyt paljon likkojen kanssa lenkillä. Jopa niin paljon että rollaattorin jarrut sanoivat itsensä irti. Ensitalveksi onkin sitten hankittuna jo kunnon reki, itsetehdyt liinat ja Demokin tarkoitus saada valjakkoon :)
Tälläistä nyt koirarintamalla ja koitan laittaa taas aktiivisemmin päivityksiä syksyn ja talven treeneistä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti